Kävin moikkaamassa vaakaa äsken, enkä muista koska se olisi viimeksi näyttänyt niin "vähän".
Puhutaan jo vuosista.
Ja niin, vähän ja vähän, tuskin tulen koskaan olemaan tyytyväinen. Mutta leveä hymy levisi kyllä kasvoilleni taas.

Löysin jokin aika sitten uuden pro ana -blogin ja voi sussiunatkoon sitä teennäissyyttä ja wnb-meininkiä mitä siitäkin sai irti revittyä. Tai ainakin minusta koko touhu vaikutti niin huomionhakuisen wnb-teinin angstaamiselta. Aina kun noita pösilöitä löytyy tekisi mieleni läpsiä kyseistä henkilöä "herää pahvi!". Argh.

Viikonloppukin taas lähempänä ja pitkästä aikaa on ihan vapaa viikonloppu. Tai no, olisihan minulla sunnuntaina menoa, mutta taitaapi jäädä väliin. Vihdoinkin pääsen taas puntille rauhassa, täytyy katsoa jos vielä huomenna ehtisi heti töiden jälkeen. Ellen ole liian poikki, kuten eilen. Järkeilin, että olisi varmaan parempi jättää väliin kun olin aivan poikki, ei siitä treenistä olisi ollut mitään hyötyä kun puolivaloilla olisi menty. Omatunto kyllä soimasi pitkään, mutta minkäs teet...